Friday, January 27, 2017

Kiitämme Pauli Vahteraa ansioikkaista kirjoituksistaan maahanmuuttajien kusetuksemme paljastamsieksi ja ko matu- ja islaminvaasion lopettamiseksi

--------------
Loppu matu- ja islamkusetuksellemme, vain maahanmuuton ja islamin vastustajia valtuustoihin ja eduskuntaan, sekä virkoihin. Hyysärimafia on poistettava keskuudestamme kuin paska navetasta

Seppo Lehto kuntavaaliehdokas Tampere Tampeereella. Levitä valkoisen tulevaisuuden sanomaa somessa Seppo Lehto valtuustoon terveisin http://kuntavaaliehdokas-Tampere-2017.blogspot.fi tapaan
------

Ihmisoikeuksista on tullut pelkkää kauppatavaraa ja ko. oikeuksia ei myönnetä kuin huippuosaajille ymv:lle uusille kulttuurinrikastajille, ei alkuperäkansan edustajille. 

Eduskunta virkamieskunta huolissaan "rasismista" vaan ei nuorten opiskelijoiden toimeentulo- ja ihmisoikeusasioista?

Opiskelevien tultava toimeen opintotuella + ottaa lainaa elantomenoihin vuokraan kesäkuukausilla. Miksi tätä järjestelmää ei uloteta maahanmuuttajille? Islamin negatiiviset faktat halutaan sensuroida. 

Kuntavaaliehdokas Seppo Lehto Tampere valtuustoon 

 -------


Mitä maksaa
31.elokuu 2016
Kirjoittanut Pauli Vahtera | 152 Kommenttia

Mitä maksaa? 

Kuinka paljon suomalaisen tulee ansaita kuukaudessa palkkaa, jotta saa käteen yhtä paljon kuin 9 lapsen moniavioisessa liitossa oleva yksinhuoltaja (jutun esimerkki).

Mitä maksaa? 2 Kuinka monen keskituloisen (mediaanipalkka) suomalaisen kaikki ansiotuloverot (kunnanvero, valtionvero) tarvitaan, jotta esimerkin yh-äiti ja hänen lapsensa voidaan elättää Suomessa. — Kokoaikaisten keskipalkka on Suomessa 3247 ja mediaanipalkka 2934 euroa kuussa. Mediaanipalkka on keskimmäinen jonosta, jossa ovat kaikki palkat suuruusjärjestyksessä.

Mitä maksaa? 3 Kuinka moni suomalainen saa palkkaa enemmän kuin esimerkin yh-äiti sosiaalitukia palkaksi muutettuna.

yle pääuutinen irakYlen pääuutinen (31.8.2016) kertoi, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle irakilaiselle kuuluu toimeentulotuki, jos hän kieltäytyy palaamasta kotiinsa. Kaikki eivät ole toimineet perustuslain mukaisesti ja jotkut kunnat ovat kieltäytyneet maksamasta toimeentulotukea oleskeluluvattomille ulkomaalaisille. Uutisen avulla kunnat saadaan ruotuun ja samalla kaikkialle maailmaan tiedoksi, millainen hölmölä Suomi on.

hölmölä

suomi memoriam

Irakilaiset saavat tällä hetkellä enimmäkseen kielteisiä päätöksiä. Niistä alkaa valitusten kierre, joka päättyy karkotukseen. Kun irakilainen kieltäytyy lähtemästä, hän saa oleskeluluvan. Turvapaikkaa voi hakea uudestaan ja uudestaan, mutta irakilaisen ei kannata käyttää aikaa viivyttämiseen, koska voi kieltäytymisellä saada oleskeluluvan.

YLEn uutinen pysäytti. Suomi on menettänyt itsenäisyytensä suurelta osin EU:lle ja nyt itsenäisyyden rippeitä vievät tänne tulleet humanitääriset maahanmuuttajat. Oma isäni oli pysäyttämässä Neuvostoliitosta tulleita maahanmuuttajia, ja hänen ikäluokkansa suurten uhrausten jälkeen sai Suomen itsenäisyyden pidettyä. Päättäjämme ovat pala palalta luopuneet itsenäisyydestä. Vastineeksi he itse ovat saaneet hyväpalkkaisia virkoja EU:sta tai Suomesta. Mutta mitä sitten tehtäisiin kun mitään ei ole enää jäljellä?

Vastaukset Mitä maksaa-kysymyksiin
Vastaukset Mitä maksaa-kysymyksiin. // Lisäys 1.9.16 klo 5.55: Vakioin Hirsin vertailuun helsinkiläisen 25 vuotiaan yksin elävän lapsettoman henkilön, joka kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Näin, koska 9 alaikäisen lapsen äiti tuskin voi käydä ansiotyössä. Hänen kk-palkkansa tulee olla 8500 euroa, jotta hän pääsee samaan nettotuloon kuin Hirsi ilman vuokratuloja. Jos huomioidaan Hirsin vuokratulot, työssä käyvän kk-palkan tulee olla 9525 euroa. Verojen määrä on laskettu verohallinnon veroprosenttilaskurilla 2016.
Käenpojasta käköseksi

Turvapaikan hakija on kuin käenpoika. Hän on ensin huomaamattomana VOKissa yhtenä muiden joukossa. Elatusmenot ovat siedettävät. Kun hän saa oleskeluluvan, alkaa asunnon hankkiminen ja kotouttaminen.

Oleskeluluvan saanut saa asunnon ja toimeentulotuen elääkseen. Hän voi ilmoittautua työmarkkinoiden käytettäväksi ja saa sen jälkeen työmarkkinatukea.

Jotkut perustavat yhdistyksiä, jotka saavat tukea kunnilta, valtiolta ja RAY:ltä ja ne tuovat rahaa myös yhdistyksen toimihenkilöille palkkana ja kulukorvauksina. Monet suomalaisten itse maksamat hyödykkeet ja palvelut saadaan tällaisten yhdistysten kautta ilmaiseksi.

Satuin olemaan tilitoimistossa kun maahanmuuttajanuorten yhdistyksen sihteeri oli tekemässä tilitystä rahojen käytöstä. Kirjanpitäjä kysyi: ”Tämähän on mielenkiintoista, mitä kaikkea te teette yhdistyksessä.” Sihteeri siihen: ”No me käymme ulkomailla tapaamassa kavereita ja sit me potkitaan siellä palloa.”

Kaikkein kalleimmaksi suomalaisille tulee maahanmuuttajan työllistäminen tehtäviin, joita ei tarvittaisi lainkaan ilman maahanmuuttajia. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi maahanmuuttajien kouluavustajat, kulttuurikoordinaattorit, nuorisotyöntekijät ja tulkit.

Tässä juttua pikkukodeista. Jutussa puhutaan pilottikohteen vuokrista, mikä taitaa olla markkinointitarjous.
Tässä juttua pikkukodeista. Jutussa puhutaan pilottikohteen vuokrista, mikä taitaa olla markkinointitarjous.
Yksin asuva irakilainen voi saada ilmaisen asumisen ohella toimeentulotukea jopa 700 euroa.

Jos hän pääsee irakilaisnuorten kulttuurikoordinaattoriksi, hänen palkkansa voi olla 2500 euroa, jonka lisäksi maksetaan eläke- ja sosiaalikulut. Verojen jälkeen yhteiskunnan kulut koordinaattorityöstä (ilman työpaikan muita kuluja) olisi vuodessa 32.000 euroa, josta nettopalkka 25.168 euroa.

Mitä maksaa, paljonko sosiaalitukea monilapsinen perhe saa

somalin tulot

Koska useimmat ihmiset eivät ymmärrä miljardeja euroja, jonka humanitäärinen maahanmuutto Suomessa maksaa, olen ajoittain laskenut mitä maksaa eläminen Suomessa tarkasteltuna vain oleskeluluvan saaneen perheen kautta. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu yhteiskunnan maksamia terveydenhoito-, koulutus-, kotoutus-, oikeuslaitos- jne menoja.

Päivitin vuodelle 2016 esimerkkiperheen Hirsin tilanteen. Hirsi (nimi muutettu) on somali, jolla on 9 alaikäistä lasta. Hän on yksinhuoltaja. Tämä on kolmas laskelma Hirsistä. Alunperin olen saanut hänen paperinsa vuodatettuna sosiaalitoimistosta. Aiempia on kritisoitu mm. siitä, että samat tuet saisi suomalainen 9 lapsen yksinhuoltajaäiti.

Luvut ovat karmeita. Jotta suomalainen (mies tai nainen) saisi palkkatulona nettona yhtä paljon rahaa käteen, hänen on ansaittava bruttopalkkana kuukaudessa 9667 euroa. Tähän palkkaan ei ole huomioitu lapsilisiä, koska 9 lapsen äiti tuskin voi käydä töissä ja jos voi, lapsilisät eivät riittäisi lasten päivähoitokulujen maksamiseen. Hänen vuosipalkkansa tulisi olla 116.000 euroa.

Viimeisimmän verotuksen taskutilaston mukaan Suomessa oli 67.000 veronmaksajaa, joiden verotettava tulo oli yli 100.000 euroa. Hirsi kuuluu siten siihen 1,5 prosenttiin, joka ansaitsee eniten Suomessa. Hän on Suomen parhaiten ansaitsevia naisia.

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatuki on taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. Se on tarkoitettu työttömälle, joka tulee ensi kertaa työmarkkinoille. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu. Työmarkkinatuen saa, vaikka henkilöllä ei ole aikomustakaan mennä töihin tai häntä ei kukaan palkkaisi. Yhdeksän lapsen luku- ja kirjoitustaidoton äiti voi ilmoittautua työmarkkinoiden käytettäväksi ja saada näin tukea. Näin tekevät monet yksinhuoltajaäidit.

Työmarkkinatuki on veronalaista tuloa, josta ei saa työtulovähennystä.

Hirsi on ollut sosiaalitoimistosta vuodatettujen papereiden mukaan työmarkkinoiden käytettävissä, jolloin hän saa työmarkkinatukea. Tuki on päivässä 32,68 euroa ja lisäksi maksetaan lapsikorotus 9,98 euroa. Tuen saa 5 päivältä viikossa, ja laskelmassa on huomioitu 21 päivää.

Toinen vaihtoehto olisi hoitaa lapset kotona ja saada kotihoidontukea ja lisäksi toimeentulotukea. Kotoutumisen takia somalilapset viedään yleensä julkiseen päivähoitoon mm. suomen kielen oppimiseksi.

Lapsilisät

Lapsilisistä tulee iso raha. Maahanmuuttajien perheiden lapsimäärät ovat laskusuunnassa, mutta Suomessa on paljon 10+ lapsisia perheitä. Toki alkuperäisen Hirsin perhetilanne on vuosien myötä muuttunut, mutta laskelma pitääkin nähdä tämän päivän Hirsin näkökulmasta.

Näyttökuva 2016-08-29 kello 1.15.29

Elatustuki

Somaliäideistä puolet on yksinhuoltajia. Monet ovat moniavioisten miesten vaimoja sharia-lain mukaan. Perhesuhteet on järjestetty monimutkaisesti tukien maksimoimiseksi. Miehet eivät normaalisti maksa elatusapua, koska heillä ei ole tuloja. Silloin kunta maksaa elatustuen. Täysi elatustuki on 154,77 e/kk lasta kohden.

asumistuki hirsi somali

Asumistuki

Asumistuki on laskettu tämän päivän vuokratarjouksen mukaan Helsingin Vuosaaressa 4 h+k, 96,5 m2 1494 euroa/kk. Useat suurperheet joutuvat asumaan ”liian pienissä” asunnoissa, koska suurasuntoja ei ole. Joskus sosiaalitoimisto järjestää suuremman asunnon yhdistämällä kaksi huoneistoa.

Pimeät vuokratulot

Olen huomioinut tulona myös pimeän vuokratulon 500 euroa/kk. Moniavioisissa perheissä voidaan esimerkiksi ”yksin asuvan” isän asunto vuokrata pimeästi. Tästä kieroilusta kirjoitin blogin Uussuomalaiset asuntomarkkinat pari vuotta sitten ja todisteena esitin vuokrattavana-ilmoituksia.

Pääkaupunkiseudun sosiaalitoimistot ovat myötäsukaisia moniavioisuuteen. Ehkä huippu on se, että kahden vaimon perheet saivat samasta kerroksesta kerrostalosta vierekkäiset huoneistot. Näin miehen on yhtä helppoa kuin Afrikassa hoitaa aviollisia velvoitteitaan. Miehellä oli oma asuntonsa muualla.

Jos pimeät vuokratulot jätetään pois laskelmasta, esimerkin yksinhuoltajaäidin palkaksi muutettu sosiaalituki jää 8350 euroon kuukaudessa.

Toimeentulotuki

Kun huomioi elatustuen suurperheessä, ovat nettotulot niin suuret, ettei toimeentulotukea enää saa. Jos elatusavun jättää pois, toimeentulotukea saa. Yksinhuoltajaperheissä lasten määrä ja asuntojen koko vaikuttaa paljon asumistuen määrään. Jos äiti ei ole töissä, hänen kaikki tulonsa ovat sosiaalitukia. Tällöin hän saa asumismenojen omavastuuosuuden osana harkinnanvaraista toimeentulotukea.

Harkinnanvarainen toimeentulotuki

Harkinnanvaraisia toimeentulotukia maksetaan mm. lasten talvivaatteisiin, hampaiden hoitoon, lääkkeisiin ja jopa lapsen tapaamisesta aiheutuvien matkojen kuluihin.

Julkisuudessa esillä ovat olleet mm. taulutelevisiot, lastenvaunut ja ajokortit.

Ajokortit maksetaan ainakin välillisesti sosiaalituesta, koska henkilöillä, jotka eivät ole olleet koskaan töissä, on ajokortit. Tämä on mahdollista osamaksulla, jotkut autokoulut laskuttavat autokoulumaksut 100 euron kk-erissä.


--------------------------

Loppu matu- ja islamkusetuksellemme, vain maahanmuuton ja islamin vastustajia valtuustoihin ja eduskuntaan, sekä virkoihin. Hyysärimafia on poistettava keskuudestamme kuin paska navetasta.


Seppo Lehto kuntavaaliehdokas Tampere Tampeereella. Levitä sanomaa somessa Seppo Lehto valtuustoon terveisin ;) 






-------------------------
http://ihmisoikeudet-1.blogspot.fi/
----------------------------------

Wednesday, October 30, 2013

Tamperelaisen ihmisoikeusaktivisti Seppo Lehdon rikosilmoitus imaami Abbas Bahmanpour rajusta homojen vastaisesta kansankiihotuksesta Tv 2:n suorassa tv-lähetyksessä 29.10.2013

Tamperelaisen ihmisoikeusaktivisti Seppo Lehdon rikosilmoitus imaami Abbas Bahmanpour rajusta homojen vastaisesta kansankiihotuksesta Tv 2:n suorassa tv-lähetyksessä 29.10.2013

Kysymys oli: Mikä on rangaistus homoseksuaalisuudesta islamin / sharian mukaan?

Vastaus oli tyly: Kuolemantuomio

Seppo Lehto: Rikosilmoitus imaami Abbas Bahmanpourin homojen vastaisesta kansankiihotuksesta kuolemantuomiolla uhaten vaaditaan syytteeseen ja tuomiolle julkisesti

Rikosilmoitus lähetetty sähköpostina 30.10.2013 klo 12:00 ja lisäksi paperiversiona Tampereen poliisi Vesa Kiialalle n. 35 min myöhemmin

J.P.Hankamäkeä osuvasta kommentistaan kiittäen: "Jo se, että islamista koko ajan puhutaan ja suomalaiset pakotetaan sovittamaan sanansa ja tekonsa muualta tulleiden asettamiin ehtoihin, osoittaa islamin laajaa vaikutusvaltaa. Tälle kaikelleko länsimaisen filosofian, etiikan ja rationalismin täytyisi olla kuin taipuisaa tinaa?" 

Oheisen luin illan päätteeksi katsottuani joko kansankiihotusrikosilmoitus on netissä








--------------------------------------------------------------------------------
Video rikosilmoituksen jättämisestä kansankiihotusepäillyistä Tampereen poliisille 29.10.2013 
-------------------------------------------------------------------------------------------



-----------------------------------------------------------------------------------------------------

Tags: islam-ilta a 2:ssa, 29.10.2013, Seppo Lehdon rikosilmoitus, Seppo Lehto, imaami, imaamin, homojen vastaisesta kansankiihotuksesta, Abbas Bahmanpour, tv2 toimitus, yle, Pasi Ojala, Salla Paajanen, Jyrki Richt, tiedostusvälineet, syyttäjä, valtinosyyttää, tuomari, tuomio kansankiihotuksesta, kuolemanstuomio, homo, homous

--------------------------------------------------------------------------

Seppo Lehto

Osoite: Tampere

Rikosilmoitus kansankiihotuslain rikkomisesta homoja kohtaan kuolemantuomiota julkisesti julistaen suorassa tv-lähetyksessä

Vaadin kansankiihotuslain perusteella syytettä ja tuomiota Ylen 29.10.2013 ohjelmassa puhuneelle imaamille? 

Epäiltyjen nimi:  Abbas Bahmanpour, Yleisradio Oy ja Yle A2 toimitus

Onhan erikoista että suorassa lähetyksessä rauhan uskonnon edustaja lupaa kuolemantuomion homoille, jotka jäävät kiinni. Kansankiihotussyyte ja tuomio välittömästi vai oliko tappouhkaus sallittu vain muslimeille?
Viite: ” joka asettaa yleisön saataville viestin tai mielipiteen, jossa uhataan tiettyä ryhmää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaa
Syytettä ja tuomiota vaaditaan homojen kansanryhmän vastaisesta kiihottamisesta kuolemantuomiota julistaen suorassa TV-lähetyksessä ( Pasi Ojala ja Salla Paajanen juontajana)

Huomioitavaa: On virkarikos olla nostamatta syytettä ja tuomiota homojen perusoikeuksia näin törkeästi loukkaavaa tahoa kohtaan

Seppo Lehto Tampere


-------------------------------------------------------------------------------

----------------------------------------------------------------------------------

http://ihmisoikeudet-1.blogspot.fi/ 

---------------------------------------------------------------------------------

Sunday, October 20, 2013

Istuva eduskunta, kansanedustajat ja erilaiset huuhaa politrugit kantavat huolta "rasismista" vaan ei huolta nuorten opiskelijoiden toimeentulo- ja ihmisoikeusasioista?

Arvon lainsäätäjät: Katse nuortemme ja lastemme, sekä lastenlastemme tulevaisuuteen ja nykytilaan, kiitos?

Istuva eduskunta, kansanedustajat ja erilaiset huuhaa politrugit punamediassa, virkamieskunnassa kantavat huolta "rasismista" vaan ei huolta nuorten opiskelijoiden toimeentulo- ja ihmisoikeusasioista?

Missä on huoli suomalaisten nuorten opiskelijoiden toimeentulosta? Opiskelevien pitäisi tulla toimeen opintotuella + ottaa lainaa elantomenoihin ja vuokraan kesäkuukausilla. - Miksi tätä järjestelmää ei uloteta maahanmuuttajille? - Nythän esim täysi-ikäisten opiskelijoiden, joista suuri osa ilman työtä pitää kituuttaa opintotuella, niin että se riittäisi kesäkuukausillekin tai ottaa opintolainaa kesäkuukausia varten tai sitten pienituloisten vanhempien, sisarusten tmv:ien pitää veistää pienistä tuloistaan tulottomille kuukausille. Onko tämä oikein?

Vaatikaamme suomalaisille vähintään sama minitoimeentuloturva ympäri vuoden kuin maahanmuuttajille ja huminitaarisen vastaanoton nimissä kulkeville nykyajan anekaupan mallinukeille?

Ihmisoikeusaktivisti, islam- ja maahanmuuttokriitikko 

Seppo Lehto Tampere

http://huomiota-sananvapaustuomiolle.blogspot.com


--------------------------------------------------------------------

Perkele kyllä olisi kirveelle ja lapiolle töitä nuortemme, lapsiperheiden aseman parantamiseksi näiden erilaisten virallisten alapesualtaiden vouhkaamisen sijaan maahanmuuttajien ja islamistien oikeuksista:




--------------------------

Julkiset terveiseni eduskunnan stalinisti eero heinäluomalle ja kaltaisilleen http://kalterijaakari.blogspot.fi/2013/10/eero-heinaluoma-haistelkoon-stalinin.html 
Laittakaa jakoon kiitos 

--------------

http://ihmisoikeudet-1.blogspot.fi/

------------------

Wednesday, June 16, 2010

Suomalaisten ihmisoikeuksia ollaan kaventamassa monin tavoin islamistien ja rajattoman maahanmuuton lisäksi pienituloisilta aiotaan viedä loputkin

Suomalaisten ihmisoikeuksia ollaan kaventamassa monin tavoin islamistien ja rajattoman maahanmuuton lisäksi. Pienituloisilta kaupunkikotteroa tarvitsevilta aiotaan viedä loputkin mahdollisuudet asioida kaupungeissa vanhoilla kotteroillaan

Parkkisakkojen sijaan aiotaan jatkossa riistää oikeus vapaaseen liikkumiseen ajonestolaitteella eli rengaslukolla ahtaiden eurooppalaisten kaupunkien tapaan.

Suomi on euroopan toiseksi harvaanasutuin maa. Täällä pitää olla sijaa pysäköidä ja väärinpysäköidä ilman rengaslukkoja. Monen auto on sen verran vähäarvoinen että tulee jatkossa halvemmaksi ostaa toinen kottero jos rengaslukosta aikoo päästä eroon niin pitäisi muka maksaa rästissä olevat parkkisakot, niin halvemmaksi tulee vain irtisanoa vakuutukset.

Kaupunkien ostospaikoilla ei pienituloisen kannata käydä vaan suunnata aina sellaisiin marketteihin missä ei parkkimaksuja tunneta.

Näin pidetään kaupunkiasutus siistinä missä vähätuloisten ihmisten ostokset ohjataan vain automarketteihin. Kaupunkikuvaa on vähävaraisten suomalaisten sijaan värittämässä Romanian ja Bulgarian kerjäläiset rikkinäisine harmonikkoineen,sekä kaupungin puutarhoista pihistämine kukkasineen, joita yrittävät eurolla kaupitella muun oheistoiminnan lisäksi.


Free Seppo Lehto ja pro vapaa liikkuvuus


-----------------------------



http://ihmisoikeudet-1.blogspot.com



-----------------------------------------------------------------

Tuesday, February 9, 2010

Syyttäjälaitos ja poliisi toimivat täysin Orwellin 1984 oppien mukaisesti: Enää et voi tietää mikä on rikos kun noutajat tulevat jo ovellesi

Häpeämätön toiminta suomalaisten alkuperäihmisten tuhoamiseksi on alkanut. Suomalaisille kaavaillaan tehtäväksi sama mikä kävi suomenhevoselle ja kyyttölehmille

Katsokaa lisää googlehaulla: Seppo Lehto, Jussi Halla-aho, Mikko Ellilä, rajaton maahanmuutto, somalit

Joko raksuttaa? .. Koska on sinun vuorosi?


-----------------


http://ihmisoikeudet-1.blogspot.com


---------------------------------------------------------

Monday, January 19, 2009

Ihmisoikeuksista on tullut pelkkää kauppatavaraa ja ko. oikeuksia ei myönnetä kuin huippuosaajille ymv:lle uusille kulttuurinrikastajille

Ihmisoikeuksista on tullut pelkkää kauppatavaraa ja ko. oikeuksia ei myönnetä kuin huippuosaajille ymv:lle uusille kulttuurinrikastajille, ei alkuperäkansan edustajille
-----------------

Wednesday, September 17, 2008


Missä on suomalaisten vankien ihmisoikeudet? Vankiloissa on ahdasta eikä vessoihin riitä rahaa


Tamperelaisen Seppo Lehdon kannanotto farisealaisille:

Suomen lehdistön ja ihmisoikeusaktivistien on turha itkeä Al Quaida-epäiltyjen kohtaloa, niin kauan kuin Suomessa vankeja kohdellaan kuin teuraskarjaa vailla ihmisoikeuksia


-------------------------------------------------
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1588592

Suomi vastasi Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle

Vankiloissa on ahdasta eikä vessoihin riitä rahaa

17.09.2008 11:11

Suomi antoi keskiviikkona lisäselvityksen Euroopan kidutuksen vastaiselle komitealle.

Komitea jakoi alkukesästä Suomelle pyyhkeitä tutkintavankien säilyttämisestä poliisin tiloista, Helsingin vankilan niin sanotuista paljuselleistä sekä potilaiden eristämisestä Vanhan Vaasan psykiatrisessa sairaalassa.

Komitea vieraili huhtikuussa seitsemällä poliisilaitoksella, päihtyneiden selviämisasemalla ja ulkomaalaisten säilöönottoyksikössä, kolmessa vankilassa sekä kahdessa psykiatrisessa sairaalassa. Suomen piti antaa pikaisia lisäselvityksiä epäkohdista jo elokuun puolivälissä.

Suomen vastauksessa todetaan, että tutkintavankien pitäminen poliisivankiloissa on vähentynyt vuodesta 2003, jolloin komitea teki edellisen tarkastuskäynnin Suomessa. Tutkintavangeista 15,4 prosenttia säilytettiin viime vuonna poliisin tiloissa, kun vuonna 2003 sama prosentti oli 27,5. Toisaalta vuonna 1995 prosentti oli 16,5.

Oikeusministeriön mukaan tavoitteena on vähentää tutkintavankien määrää poliisien tiloissa tulevaisuudessa. Lisäksi vankien säilytysaikaa poliisivankiloissa pyritään lyhentämään huomattavasti.

Vankien sijoittamista varsinaisiin tutkintavangeille tarkoitettuihin vankiloihin vaikeuttaa kuitenkin se, että useimmat vankiloista ovat yliasuttuja. Ahtauden takia myös samasta rikoksesta epäiltyjen pitäminen erillään on vaikeampaa vankiloissa kuin poliisilaitoksilla.

Paljuselleihin ei ole tulossa ratkaisua lähivuosina

Helsingin vankilassa tarpeet tehdään muoviämpäreihin eli niin sanottuihin paljuihin yhä 133 sellissä. Erityisen huolestuttavana valtuuskunta piti sitä, ettei asunto-osastojen kunnostusta edes mainita vankilan vuoteen 2015 ulottuvassa rakennus- ja kunnostussuunnitelmassa.

Suomen vastauksen mukaan kunnostus ei näytä lähivuosina määrärahojen niukkuuden takia todennäköiseltä. Lisäksi todetaan, että joidenkin arvioiden mukaan vessattomia asuinosastoja voitaisiin tulevaisuudessa muuttaa vankien toimintatiloiksi. Asiaa koskevat selvitykset ovat kuitenkin kesken. Myös vankiluvun kehitys vaikuttaa ratkaisuihin.

Vaasan tilanteeseen Suomi lupaa puuttua. Eristämistä aiotaan vähentää muun muassa tehostamalla eristämisen syiden ja pituuden seurantaa. Lisäksi eristettyjä potilaita pyritään aktivoimaan.

Komitean varsinainen kertomus tarkistuskäynnistä valmistuu loppuvuodesta. Suomen hallitus vastaa raporttiin noin puolessa vuodessa.
-->
-------
Tampereen kunnallisvaaleissa on aika toimia yhteisellä asiallamme valiten parasta A lk:aa

http://kunnallisvaaliehdokas.blogspot.com Seppo Lehto kunnallisvaaliehdokkaana Tampereella sinun ja tulevaisuutesi asialla

Friday, June 06, 2008


The Finnish bad boy and self-promoter Seppo Lehto Seppo Lehto goes to prison 2 years 4 months prisonery in Finland (Correction 1 month later more, so total amount 2 years 5 months prisonery)

The Finnish bad boy and self-promoter Seppo Lehto Seppo Lehto goes to prison 2 years 4 months prisonery in Finland


http://jumalanpilkasta.blogspot.com


Muut näkevät paremmin eli kaukaa näkee sen mistä suomalaiset lehtineekerit mm. Aamulehti pt jorma pokkinen, matti apunen ja HS:n pt janne virkkunen ymv:t vaikenevat kuten muutkin ns. ihmisoikeuksista yleensä puhuvat "Puhuvat päät"

- Tällä kertaa lehtineekerien Jorma Pokkinen, Matti Apunen, Janne Virkkunen, Kari Huhta, Olli Kivinen ontot päät ovat ihan oikeasti vaiti ja onttoja - Neekerismi ja neekeröinti, sekä valehtelu on pop.


http://www.recycledart.org/uk-politics/seppo-lehto-goes-to-prison


Seppo Lehto Goes to Prison


Seppo LehtoLast March I posted a video from the Finnish bad boy and self-promoter Seppo Lehto. As was pointed out by several commenters at the time, Mr. Lehto is not the most appealing poster child for freedom of expression.
Unfortunately, one can’t choose only the most noble and upstanding people as defendants in civil liberties cases. When it comes to the suppression of free speech, authorities are more likely to pick off the stragglers — the unpopular, unpleasant, and unattractive media personalities who inhabit the fringes of public discourse.
Seppo Lehto is one such character, and now he has just been convicted and sentenced for inciting ethnic hatred. He will spend more than two years in prison for posting his noxious opinions on his blog.
In many ways, Finland is leading the way in the repression of free speech. Britain generates more cases, but the Finns have been prosecuting theirs more effectively and imposing harsher punishments.
Vasarahammer reports the news in English on his blog:
Notorious hatemonger and self-styled historian Seppo Lehto was sentenced to two years and four months imprisonment in Tampere District Court Thursday 30th of May 2008. Lehto was charged with nine counts of gross defamation, inciting ethnic hatred and inciting religious hatred. Lehto had previously served a suspended sentence for defamation and was under probation, which means that his three month sentence will become mandatory. The total mandatory sentence will be two years and four months, which is by far the harshest sentence ever for a “Freedom of Speech crime” in Finnish legal history. The full verdict can be read in Finnish here.
Outside Finland Lehto is perhaps best known from his Youtube video, in which he draws a cartoon of muslim prophet Muhammad. The video was withdrawn from Youtube but has later been republished there as well as in other online video sites. However, in his home country he has become notorious for his numerous ‘filth blogs’ containing explicit racist insults illustrated with manipulated pornographic images and Patrioottiradio podcast radio site, which he used to hurl racist insults to politicians, civil servants and members of ethnic and religious minorities.
Go over to Vasarahammer’s post to read more details about Seppo Lehto and the case against him. I’ll just include a portion of Vasarahammer’s final summary:
- - - - - - - - -
Lehto has been an Finland’s number one internet pest for years and it is very hard to feel sympathy for him based on the content of his numerous filth blogs. It is possible that he is the main reason behind former Minority Ombudsman Mikko Puumalainen’s jihad against racism in the internet and Mika Illman’s aggressive prosecution in cases involving the internet. Conviction of Lehto is perhaps Illman’s biggest coup to date and has provoked cheers from members of Finnish political elite. Former Foreign Minister Erkki Tuomioja expressed his satisfaction about the verdict in his website.

What has made some people, including me, suspicious, is the fact that he managed to include the charge of ethnic and religious hatred in the trial. Last time anybody was convicted of insulting religious feelings (blasphemy) in Finland was during the 1960’s. Artist Harro Koskinen’s painting Sikamessias (Pig Messiah) was considered to be blapshemous and the artist was force to pay a fine for the offence. The successful conviction of Lehto for inciting religious hatred may lead to prosecution of other bloggers publishing material deemed offensive to muslims.
As far as I know this was the first time anybody was convicted for insulting muslim religious feelings in Finland.
Repression is appearing all over Europe like the skim of ice on a cold pond. A few small patches form simultaneously in different places, and then enlarge and spread until the whole surface is frozen solid.
There are too many cases now for me to list them all. Until recently I tried to keep track — Paul Belien, Dahn Pettersson, Mikko Ellilä, Lionheart, Codie Stott, and others — but the numbers have become too great. In Britain alone there so many examples of repression that monitoring them is a full time job.
The lights are definitely going out all over Europe.

-----------------
Netti on väärällään ns . "ruukinmatruunan" tapaisia solvaajia, jotka itkevät Seppo Lehdolle tuomiota ja mielellään lisää. Samaan aikaan syytävät itse julki nimimerkkinsä takaa perättömiä kunnianloukkauksia ja solvauksia Seppo Lehdosta ja mahdollisesti muistakin

Ohessa palautteeni Ironmistress Ruukinmatruunalle:

Hah hah taisi osua kalikka ämmän nilkkaan;)

ämmä joka huutaa ja ulisee kunnianloukkauksia syytäen itse niitä
... sellainen on ruukinmatruuna ;)

Ohessa likasankoon verrattavan naisena esiintyvän Tehtaankadun kuonakasan sontaa blogistaan:


"Blogger Ironmistress said...kommunistien paskasuolen puheenvuoro. Uhrinsa vastapuolia virkamiehinä mm. poliisi, syyttäjiä, tuomari jne
Vasarahammer, kyse ei ole sananvapauden sääntelystä vaan uhrien oikeusturvasta.

Sinulle asia voi olla juristeriaa, mutta tässä on kyse kaikkein perustavimmanlaatuisista oikeusperiaatteista. Sananvapaus on todellakin niin perustavanlaatuinen vapaus, että se on kirjattu perustuslakiin, mutta siitä on erikseen säädetty, että sitä rajoitetaan laeilla. Sananvapaus loppuu siihen mistä loukkauksen uhrin oikeusturva alkaa.

Tässä tapauksessa kunnianloukkaus oli niin suuri, että siitä todella oli konkreettista haittaa. Lehto ei ollut sen enempää hullu kuin humalainenkaan. Hän oli täysin syyntakeinen ihminen, täysissä järjissään, ja teki rikoksensa ehdonalaisen koetusajalla.

Totta toki se sapelinkalistaja, joka suuttuu pilakuvista, on rikollinen jos hän menee pätkäisemään pään joltakulta, mutta mene kertomaan se hänen tunteilleen. Naisena RM tietää täsmälleen tasan tarkkaan, miten tunteet voivat kuohua ja nousta pintaan, ja silloin järjen ja harkinnan hiljainen ääni vaikenee. Ja kun on kyse sellaisista kaheleista, joilla ÄO lähentelee samaa luokkaa kuin ruumiinlämpö, niin voit olla varma, että verta roiskuu ja ruumita syntyy. Se lakitupa on pienempi paha.

Ketään ei pitäisi loukata ellei ole valmis kantamaan vastuuta loukkauksen seurauksista. Joko lakituvassa tai sitten kaksintaistelussa.
June 4, 2008 10:30 PM"
--------------------
Todettakoon että kyllä siihen kaksintaisteluun tarvittaneen vähintään tuplakumi kun on kyseessä Ironmistress tapainen kuonakasa ja paskokieli
----------------------------

Tuesday, April 01, 2008


Suomen valtiona tekemät ihmisoikeusloukkaukset ansaitsivat tulla paremmin uutisoiduiksi kuin siitä mitä milloinkin kukin ministeri toilailee

Suomen valtiona tekemät ihmisoikeusloukkaukset ansaitsivat tulla paremmin uutisoiduiksi kuin siitä mitä milloinkin kukin ministeri toilailee Matti Vanhasen tai Ilkka Kanervan tapaan

Ihmisoikeussiasta linkki
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=87414&nodeid=31368&contentlan=1&culture=fi-FI


Lehdistötiedotteet, 13.3.2007 EIT:n mukaan poliisin voimankäyttö ei rikkonut Euroopan ihmisoikeussopimusta

Tiedote 44/2007
13.3.2007

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on tänään antamassaan tuomiossa katsonut, ettei Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklassa taattua oikeutta elämään ole rikottu.
Valitus koski poliisin voimankäyttöä tapauksessa, jossa aseistautunut mies linnoittautui taloon ja lopulta kuoli poliisin luoteihin piirityksen yhteydessä. Valituksen teki hänen veljensä.
Poliisin voimankäyttö ei EIT:n mukaan ollut suhteetonta. Poliisin toimet olivat koko operaation ajan kokeneiden vanhempien poliisivirkamiesten valvonnassa, ja ensisijaisena tavoitteena oli ollut saada tilanne raukeamaan neuvotteluteitse. EIT ei yhtynyt väitteeseen siitä, että se tapa, jolla operaatio suunniteltiin ja toteutettiin, olisi johtanut kuolettaviin luoteihin.
EIT totesi, että poliisien ampuma-aseiden käyttö ja tämäntyyppiset tilanteet olivat laissa säänneltyjä ja että järjestelmä takasi sen, ettei aseita käytetty mielivaltaisesti. Kuolemaan johtanut ampuminen oli välttämätöntä alueella olevien poliisimiesten suojaksi ja sellaisena ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan mukaan sallittua voimankäyttöä.
EIT huomautti, että tapahtumista pidettiin koko ajan kirjaa, minkä lisäksi osa piirityksestä nauhoitettiin ja osa otettiin videolle. Tapahtumien jälkeen keskusrikospoliisi tutki asian perusteellisesti. EIT ei löytänyt viitteitä siitä, ettei tutkimus olisi ollut puolueeton. Syyttäjä nosti syytteen poliisin johtoa vastaan ja miehen omaiset, mukaan lukien valittaja, myöhemmin poliiseja vastaan. EIT:n mielestä asiaa tutkittiin puolueettomasti ja perusteellisesti. Näin ollen myös 2 artiklan muodollisen puolen vaatimukset täyttyivät.
EIT katsoi yksimielisesti, ettei asiassa ollut tapahtunut rikkomusta.
Lisätietoja: lainsäädäntösihteeri Camilla Busck-Nielsen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö, puh. 09 1605 5727, poliisiylitarkastaja Jouni Välkki, sisäministeriö, puh. 09 1604 4660
TulostaLähetä
Tämä dokumentti
Päivitetty 13.3.2007

Europan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja



----------------------------------------------

Tuesday, May 22, 2007


Oikeusturvaa ei ole: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Helsingin hovioikeuden olisi pitänyt järjestää valittajan vaatima suullinen käsittely

EIT saa sanella suomalaisille virkamiesdespooteille madonlukuja

Lähde: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/05/529502
-----------

EIT tuomitsi Suomen taas korvauksiin

22.05.2007 16:13

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Helsingin hovioikeuden olisi pitänyt järjestää valittajan vaatima suullinen käsittely. Suomi sai myös toisen tuomion liian pitkiksi venyneistä oikeusprosesseista.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) tuomitsi jälleen Suomen valtion maksamaan korvauksia puutteellisen oikeudenkäynnin vuoksi.
Valittaja tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa puoleksi vuodeksi vankeuteen varkaudesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Todistajana jutussa oli toinen miehen kiinniottaneista poliiseista. Häntä kuultiin ainoana todistajana käräjäoikeudessa.
Jutun käsittely jatkui Helsingin hovioikeudessa. Mies vaati, että myös hovioikeudessa järjestettäisiin suullinen käsittely. Samalla hän vaati, että suullisessa käsittelyssä kuultaisiin eri poliisimiestä kuin käräjäoikeudessa.
Hovioikeus kuitenkin katsoi, ettei suullinen käsittely ollut enää tarpeen. Hovioikeudessa miehen tuomio puolittui.
EIT on toista mieltä suullisesta käsittelystä. Tuomittu oli valittanut käräjäoikeuden tuomiosta poliisin todistuksen vuoksi. Tästä syystä hovioikeuden olisi pitänyt järjestää valittajan vaatima suullinen käsittely ja kuulla sen aikana myös toista miehen kiinniottaneista poliiseista.
EIT tuomitsi tästä syystä Suomen valtion maksamaan valittajalle 3000 euron korvaukset.
EIT antoi myös toisen Suomea koskevan tuomion. EIT tuomitsi Suomen valtion korvauksiin liian pitkiksi venyneistä oikeusprosesseista.
Tuomio liittyy Tampereen käräjäoikeudessa alkaneeseen siviiliprosessiin, joka koski konkurssiselvittelyjä. Konkurssiin liittyvä ensimmäinen oikeudenkäynti oli kestänyt reilut kuusi ja puoli vuotta. Saman jutun vastakanteesta alkanut uusi käsittely venyi puolestaan 11 vuodeksi. Ensimmäistä prosessia venytti muun muassa esteellisyyssyyt ja vastakannetta tuomariin liittyvät jääviysepäilyt.
EIT tuomitsi Suomen valtion maksamaan valittajalle yhteensä 8500 euroa.
(MTV3-STT)


------------------------------

Tuesday, April 24, 2007


Turun hovioikeus epäpäteviä tuomareita täynnä EIT:n mukaan: Suomelle langettava tuomio veropetosjutussa

Suomalaisten oikeusturvasta ei olen kovin suurta väliä. Turun hovioikeudessa mm neekeri- ja afgaanivalheet menevät läpi kuin vesi kosteaan maahan. Ihme kun Turun hovioikeuden jäsenet eivät ole rikastuneet "nigerialaiskirjeillä" eli neekerikirjeillä
---------------------------------------------
linkki: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/04/522344
---------------------
Suomelle langettava juttu veropetosjutussa

Turun hovioikeus tuomitsi vastaajan veropetosten osalta avunannosta ilman, että avunantoa koskevasta syytteestä olisi edes keskusteltu suullisen käsittelyn aikana tai että syyttäjä olisi esittänyt vaihtoehtoista syytettä.
Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavan tuomion jutussa, joka koskee turkulaismiehen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Vuonna 1950 syntynyt mies tuomittiin Turun käräjäoikeudessa vuonna 1996 kahdesta törkeästä veropetoksesta, kahdesta veropetoksesta ja kirjanpitorikoksista vuodeksi ehdolliseen vankeuteen. Miehen katsottiin olevan vastuullisessa asemassa yhtiössä, jonka toiminnasta annettiin väärää tietoa veroviranomaisille.
Mies kiisti syyllisyytensä ja valitti asiasta Turun hovioikeuteen. Hovioikeus lyhensi vuonna 1997 ehdollista vankeusrangaistusta yhdeksään kuukauteen ja tuomitsi miehen veropetosten osalta avunannosta ilman, että avunantoa koskevasta syytteestä olisi edes keskusteltu suullisen käsittelyn aikana tai että syyttäjä olisi esittänyt vaihtoehtoista syytettä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että vastaajalla on oikeus saada tieto sekä teoista, joista häntä syytetään että tekojen oikeudellisesta arvioinnista. Tällaisen tiedon antaminen on EIT:n mukaan edellytyksenä puolustuksen valmistelulle ja oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille.
EIT velvoitti Suomen maksamaan miehelle korvauksina vahingosta 1000 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 2500 euroa.
(MTV3-STT)


---------------------------------------
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/04/522346

Suomi sai sakkoja huumeoikeudenkäynnistä
24.04.2007 18:50
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan poliisi salasi oikeusprosessin aikana tärkeitä tietoja puolustukselta ja vaikeutti näin puolustusta. Tuomittu mies valitti itse EIT:lle tuomiostaan.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) tuomitsi Suomen valtion maksamaan korvauksia törkeästä huumausainerikoksesta tuomitulle miehelle.
EIT katsoi, ettei kyseisen miehen kohdalla toteutunut täysin vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. EIT:n tuomio liittyy niin sanottuun Espoon valeostojuttuun ja vuoteen 1996.
Mies tuomittiin pitkään vankeusrangaistukseen jutussa, jonka selvittelyssä poliisi käytti valeostoa. Juttuun liittyvän peiteoperaation vuoksi kaksi poliisimiestä tuomittiin myöhemmin virka-aseman väärinkäytöstä Espoon käräjäoikeudessa. Hovioikeus ja korkein oikeus hylkäsivät kuitenkin kaikki poliiseja koskevat syytteet.
Sen sijaan varsinaisessa huumejutussa tuomittu mies valitti itse tuomiostaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen vuonna 1998.
EIT:n mukaan poliisi salasi oikeusprosessin aikana tärkeitä tietoja puolustukselta ja vaikeutti näin syytettynä olleen miehen puolustusta. Pantatut tiedot koskivat teletunnistetietoja. Lisäksi puolustukselle ei kerrottu ajoissa, että valeostotarjouksen teki syytetylle pidätettynä ollut henkilö.
EIT katsoi, ettei kyseisessä oikeusprosessissa ollut muuta huomautettavaa.
EIT velvoitti Suomen valtion maksamaan valittajalle 2500 euroa.
(MTV3-STT)


--------------------------

Friday, April 13, 2007


EIT:n eli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan: Suomalaiselle korvauksia virheellisestä oikeudenkäynnistä

On jälleen tullut todistettua oikeaksi suomalaisen oikeuslaitoksen mädännäisyys, mikä ei ole vain Tampereen poliisin esitutkintajohdon, syyttäjälaitoksen vaan ihan käräjäoikeuksien tuomareihin ulottuvaa mädännäisyyttä suomalaisten ihmisoikeuksien polkemisena
--------------------

Suomalaismiehelle korvauksia virheellisestä oikeudenkäynnistä

Julkaistu HS:ssa: 14:35

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tuominnut Suomen valtion maksamaan korvauksia riihimäkeläismiehelle epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Mies ei EIT:n mukaan saanut riittävää mahdollisuutta vastata syytteeseen Helsingin hovioikeudessa noin kymmenen vuotta sitten.
Tutkittavana ollut oikeusprosessi alkoi Espoon käräjäoikeudessa, joka tuomitsi miehen 1997 kahdesta kirjanpitorikoksesta. Oikeudenkäynti käsitteli tietokonealan yrityksen konkurssiepäselvyyksiä vuodelta 1992.
Miestä syytettiin käräjillä muun muassa velallisen epärehellisyydestä, mutta tästä syytekohdasta käräjäoikeus vapautti hänet.
Hovioikeus sen sijaan tuomitsi miehen avunannosta velallisen epärehellisyyteen. Miehen vankeusrangaistus piteni neljästä kuukaudesta kymmeneen kuukauteen.
Virhe oli EIT:n mukaan se, että hovioikeus ei järjestänyt suullista kuulemista velallisen epärehellisyyttä koskevasta syytekohdasta, vaikka tuomitsi miehen siihen liittyvästä avunannosta. Miehelle olisi pitänyt antaa mahdollisuus vastustaa syytettä, tuomioistuin totesi.
Kyseisessä syytekohdassa hovioikeus oli arvioinut uudelleen todisteita ja lausuntoja, joita oli esitetty käräjäoikeudessa. Siellä miestä oli kuultu.
Ihmisoikeustuomioistuin ei ottanut kantaa siihen, mikä hovioikeuden tuomion olisi pitänyt olla, jos oikeudenkäynti olisi mennyt oikein.
EIT tuomitsi Suomen maksamaan miehelle 3 000 euroa korvausta aineettomasta vahingosta eli kärsimyskorvauksia. Oikeudenkäyntikuluja Suomi joutuu maksamaan toisen 3 000 euroa.
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin taataan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Ranskan Strasbourgissa sijaitseva EIT valvoo sopimuksen noudattamista.
Viite: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalaismiehelle+korvauksia+virheellisest%C3%A4+oikeudenk%C3%A4ynnist%C3%A4/1135226546202
-------------------------------------------------------------------
Euroopan ihmisoikeussopimus:

http://www.echr.coe.int/NR/rdonlyres/235FB947-3ABB-4EAF-AD0F-FA020B6A3ADD/0/FinnishFinnois.pdf
------------------------------------------

Wednesday, October 18, 2006


Suomi jälleen EIT:ssä: Suomi on aiemmin saanut ihmisoikeustuomioistuimesta viisi sananvapauden rajoittamista koskevaa langettavaa ratkaisua

Eikö silvotun tynkä-Suomen miehittäjä-Ryssänpelossa elävät viranomaiset osaa soveltaa lakeja vieläkään yhdenmukaisesti?

----------------------------------

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tutkii Alibi-lehden tuomion

Julkaistu: HS:ssa 18.10.2006 klo 0:44

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa jälleen käsiteltäväkseen suomalaisen sananvapauden toteutumista koskevan valituksen.
EIT on päättänyt tutkia, loukkasiko Suomi ihmisoikeussopimuksen sananvapausartiklaa, kun korkein oikeus (KKO) antoi 2001 Alibi-lehdelle langettavan tuomion erään rikoksesta syytetyn kuvan ja nimen julkaisemisesta.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun median toimintaan liittyvä ja sananvapautta koskeva KKO:n ennakkoratkaisu päätyy EIT:n käsittelyyn.
Alibissa kerrottiin muun muassa törkeää petosta koskeneesta, vireillä olleesta rikosasiasta. Kuvituksena oli toisessa lehdessä julkaistu juttu, josta naisen nimi ja kuva kävivät ilmi.
Korkeimman oikeuden mielestä Alibin kirjoituksessa ei ollut kyse yhteiskunnallisesti niin merkittävästä asiasta, että "sitä koskevan artikkelin yhteydessä olisi ollut perusteita luvatta julkaista kuvituksena A:n kaltaisessa asemassa olevan henkilön nimi ja kuva".
Lopputuloksena oli tuomio yksityiselämän loukkaamisesta. Alibin päätoimittaja ja kustantaja sekä jutun kirjoittaja velvoitettiin maksamaan naiselle korvauksia.
Suomi on aiemmin saanut ihmisoikeustuomioistuimesta viisi sananvapauden rajoittamista koskevaa langettavaa ratkaisua.
Ratkaisuissa Suomen katsottiin rikkoneen artiklaa, jonka mukaan sanavapautta voidaan rajoittaa vain sen verran kuin demokraattisessa yhteiskunnassa on välttämätöntä.

-------------------------------------------------------

-----------------------------------------------------------------------------------

Wednesday, April 05, 2006


Tampereen poliisi Juhani Koivumäki, syyttäjä Ulf Reimers, kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen, tuomari Anja Aulomaa rikkovat ihmisoikeussopimuksia

Seppo Lehto
Penttilänkatu 12D15
33820 Tampere
http://www.kavkaz.fi

Valmistelen 6 kk säännön muistaen, valituksen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten perusteella kanteen puolueellisista esitutkinnoista, syytteistä, käräjäoikeuden istunnoista ja tuomioista, kun valitukseni saapuvat KKO:sta.
Lisäksi on vielä huomioitava hallintokanteluasioiden huoleton käsittely ja mielenosoitusvapauteni kunnioittamatta jättäminen 19.6.2005 Lahden Karjala takaisin juhlilla ja 2.8.2005 Turussa kansanmurhaaja presidentti Vladimir Putinin vierailun aikaan syyttäjä Esa Ahon toimesta.

Mielenosoitusoikeuksien loukkauksia valituksineen esillä: http://suursuomalaisuudesta.blogspot.com
Seppo Lehto Tampere

----------------- ------------------------------------------------------------------------
Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus

Johdanto - Osa I (Oikeudet ja vapaudet) - Osa II (EIT)- Osa III
Ensimmäinen lisäpöytäkirja
Toinen lisäpöytäkirja
Neljäs lisäpöytäkirja
Kuudes lisäpöytäkirja
Seitsemäs lisäpöytäkirja
Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Euroopan neuvoston jäseniä,

ottavat huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1948 antaman Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen;

katsovat, että tällä julistuksella pyritään turvaamaan sen sisältämien oikeuksien maailmanlaajuinen ja todellinen tunnustaminen ja noudattaminen;

tunnustavat, että Euroopan neuvoston pyrkimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jäsenvaltioidensa välille ja että yhtenä keinona tähän pääsemiseksi on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien ylläpitäminen ja edistäminen;

vakuuttavat vankkaa uskoaan oikeudenmukaisuuden ja maailmanrauhan perustana oleviin perusvapauksiin, joiden säilymisen paras tae on toisaalta toimiva poliittinen demokratia ja toisaalta niiden ihmisoikeuksien laaja ymmärtäminen ja kunnioittaminen, joihin ne vetoavat;

ovat samanmielisten Euroopan maiden hallituksina, joilla on yhteinen poliittisten perinteiden, ihanteiden, vapauden ja oikeusjärjestelmän perintö, päättäneet ottaa ensiaskeleet eräiden yleismaailmallisessa julistuksessa mainittujen oikeuksien yhteiseksi voimaansaattamiseksi ja

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla.

Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia

Korkeat sopimuspuolet takaavat jokaiselle lainkäyttövaltaansa kuuluvalle tämän yleissopimuksen I osassa määritellyt oikeudet ja vapaudet.

2 artikla.

Oikeus elämään

1. Jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa. Keneltäkään ei saa riistää hänen elämäänsä tahallisesti, paitsi tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanemiseksi silloin, kun hänet on tuomittu rikoksesta, josta laissa määrätään tällainen rangaistus.

2. Elämän riistämistä ei voida katsoa tämän artiklan vastaiseksi teoksi silloin, kun se seuraa voimankäytöstä, joka on ehdottoman välttämätöntä:

a) kenen hyvänsä puolustamiseksi laittomalta väkivallalta;

b) laillisen pidätyksen suorittamiseksi tai laillisen vapaudenriiston kohteeksi joutuneen henkilön paon estämiseksi;

c) mellakan tai kapinan kukistamiseksi laillisin toimin.

3 artikla.

Kidutuksen kielto

Ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

4 artikla.

Orjuuden ja pakkotyön kielto

1. Ketään ei saa pitää orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä.

2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.

3.''Pakkotyöllä tai muulla pakollisella työllä'' ei tässä artiklassa tarkoiteta:

a) tämän yleissopimuksen 5 artiklan määräysten mukaisesti määrätyn vapaudenriiston aikana tai ehdonalaisessa vapaudessa tavanomaisesti määrättyä työtä;

b) aseellisen palveluksen luonteista palvelusta tai sellaista palvelusta, joka vaaditaan sen sijasta maissa, jotka hyväksyvät aseellisesta palveluksesta kieltäytymisen omantunnonsyistä;

c) sellaista palvelusta, jota vaaditaan silloin, kun vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia;

d) sellaista työtä tai palvelusta, joka kuuluu yleisiin kansalaisvelvollisuuksiin.

5 artikla.

Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen

1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan, paitsi seuraavissa tapauksissa ja lain määräämässä järjestyksessä:

a) henkilö vangitaan lain nojalla sen jälkeen, kun hänet on tuomittu toimivaltaisessa tuomioistuimessa;

b) henkilö pidätetään tai vangitaan lain nojalla, koska hän ei ole noudattanut tuomioistuimen laillista määräystä, tai jonkin lakimääräisen velvoitteen täyttämisen turvaamiseksi;

c) henkilö pidätetään tai hänen vapautensa riistetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi, milloin on syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen tai jos katsotaan välttämättömäksi estää häntä tekemästä rikosta tai pakenemasta teon jälkeen;

d) alaikäiseltä riistetään vapaus lain nojalla hänen kasvatuksensa valvomiseksi tai hänet pidätetään lain nojalla hänen saattamisekseen toimivaltaisen oikeusviranomaisen tutkittavaksi;

e) henkilöltä riistetään vapaus lain nojalla tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai hänen heikon mielenterveytensä, alkoholisminsa, huumeidenkäyttönsä tai irtolaisuutensa vuoksi;

f) henkilö pidätetään tai häneltä riistetään vapaus lain nojalla, jotta estettäisiin hänen laiton maahantulonsa, tai jos on ryhdytty toimiin hänen karkottamisekseen tai luovuttamisekseen.

2. Vapaudenriiston kohteeksi joutuneelle on viipymättä ilmoitettava hänen ymmärtämällään kielellä vapaudenriiston perusteet ja häneen mahdollisesti kohdistetut syytteet.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen c kohdan määräysten nojalla pidätetty tai vapaudenriiston kohteeksi joutunut on viipymättä tuotava tuomarin tai lain nojalla tuomiovaltaa käyttävän muun viranomaisen tutkittavaksi, ja hänellä on oikeus oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa tai oikeus tulla vapautetuksi oikeusjutun ollessa vireillä. Vapaaksi laskemisen ehdoksi voidaan asettaa takeet siitä, että asianomainen saapuu oikeudenkäyntiin.

4. Jokaisella, jolta on riistetty hänen vapautensa pidättämällä tai muuten, on oikeus vaatia tuomioistuimessa, että hänen vapaudenriistonsa laillisuus tutkitaan viipymättä ja että hänet vapautetaan, mikäli toimenpide ei ole laillinen.

5. Jokaisella, joka on pidätetty tai jonka vapaus on muuten riistetty tämän artiklan määräysten vastaisesti, on täytäntöönpanokelpoinen oikeus vahingonkorvaukseen.

6 artikla.

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

7 artikla.

Ei rangaistusta ilman lakia

1. Ketään ei ole pidätettävä syypäänä rikokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perusteella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan rikos. Rikoksen tekohetkellä sovellettavissa ollutta rangaistusta ankarampaa rangaistusta ei saa määrätä.

2. Mikään tässä artiklassa ei estä ryhtymästä oikeudenkäyntiin henkilöä vastaan ja tuomitsemasta häntä rangaistukseen teosta tai laiminlyönnistä, joka sivistyskansojen hyväksymien yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti oli tekohetkellä rikollinen teko.

8 artikla.

Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta

1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.

2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

9 artikla.

Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus

1. Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.

2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

10 artikla.

Sananvapaus

1. Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Tämä artikla ei estä valtioita tekemästä radio-, televisio- ja elokuvayhtiöitä luvanvaraisiksi.

2. Koska näiden vapauksien käyttöön liittyy velvollisuuksia ja vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.

11 artikla.

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, mikä käsittää myös oikeudenperustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa turvaamiseksi.

2. Näiden oikeuksien käyttämiselle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi. Tämä artikla ei estä laillisten rajoitusten asettamista asevoimiin, poliisiin tai valtionhallintoon kuuluviin nähden heidän käyttäessään näitä oikeuksia.

12 artikla.

Oikeus avioliittoon

Avioliittoiässä olevilla miehillä ja naisilla on oikeus mennä avioliittoon ja perustaa perhe tämän oikeuden käyttöä säätelevien kansallisten lakien mukaisesti.

13 artikla.

Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon

Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

14 artikla.

Syrjinnän kielto

Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

15 artikla.

Sopimusvelvoitteista poikkeaminen hätätilan aikana

1. Sodan tai muun yleisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansakunnan elämää, korkeat sopimuspuolet voivat ryhtyä toimiin, jotka merkitsevät poikkeamista niiden tämän yleissopimuksen mukaisista velvoitteista, siinä laajuudessa kuin tilanne välttämättä vaatii edellyttäen kuitenkin, etteivät tällaiset toimet ole ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden kanssa.

2. Tämän määräyksen nojalla ei voida poiketa 2 artiklasta, paitsi silloin kun on kysymys laillisista sotatoimista johtuvista kuolemantapauksista, eikä 3, 4 (1 kappale) ja 7 artiklasta.

3. Korkean sopimuspuolen, joka käyttää hyväkseen oikeutta poiketa yleissopimuksesta, tulee pitää Euroopan neuvoston pääsihteeri täysin tietoisena toimistaan ja niihin johtaneista syistä sekä ilmoittaa hänelle, milloin näistä toimista on luovuttu ja yleissopimuksen kaikkia määräyksiä jälleen noudatetaan.

16 artikla.

Ulkomaalaisten poliittisen toiminnan rajoittaminen

Minkään 10, 11 ja 14 artiklan määräyksen ei voida katsoa estävän korkeita sopimuspuolia rajoittamasta ulkomaalaisten poliittista toimintaa.

17 artikla.

Oikeuksien väärinkäytön kielto

Minkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.

18 artikla.

Oikeuksien käyttöä koskevien rajoitusten rajoittaminen

Tämän yleissopimuksen sallimia, mainittuihin oikeuksiin ja vapauksiin kohdistuvia rajoituksia ei saa soveltaa muussa tarkoituksessa kuin siinä, jota varten ne on säädetty.
Johdanto - Osa I (Oikeudet ja vapaudet) - Osa II (EIT)- Osa III

II OSA. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

19 artikla.

Tuomioistuimen perustaminen.

Korkeiden sopimuspuolten tämän yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen nojalla hyväksymien velvoitteiden noudattamisen takeeksi perustetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jota jäljempänä kutsutaan "tuomioistuimeksi". Se toimii pysyvästi.

20 artikla.

Tuomareiden lukumäärä.

Tuomioistuimessa on korkeiden sopimuspuolten luvun mukainen määrä tuomareita.

21 artikla.

Toimen vaatimukset.

1. Tuomareilla on oltava korkea moraali ja heillä on joko oltava pätevyys ylimpiin oikeusvirkoihin tai heidän tulee olla päteviksi tunnustettuja oikeusoppineita.
2. Tuomarit toimivat tuomioistuimessa henkilökohtaisessa ominaisuudessaan.
3. Toimikautensa aikana tuomarit eivät saa osallistua toimintaan, joka on ristiriidassa heidän riippumattomuutensa, puolueettomuutensa tai täysipäiväisen toimensa asettamien vaatimusten kanssa; tuomioistuin ratkaisee kaikki tämän kappaleen soveltamisesta johtuvat kysymykset.

22 artikla.

Tuomareiden valinta.

1. Parlamentaarinen yleiskokous valitsee annettujen äänten enemmistöllä yhden tuomarin kutakin korkeaa sopimuspuolta kohden tämän sopimuspuolen laatimalta, kolme ehdokasta käsittävältä listalta.
2. Samaa menettelyä käytetään tuomioistuimen täydentämiseksi, jos yleissopimukseen liittyy uusia korkeita sopimuspuolia, sekä täytettäessä avoimeksi tulleita paikkoja.

23 artikla.

Toimikausi.

1. Tuomarit valitaan kuuden vuoden määräajaksi. Heidät voidaan valita uudelleen. Kuitenkin joka toisen ensimmäisissä vaaleissa valitun tuomarin toimikausi päättyy kolmen vuoden kuluttua.
2. Euroopan neuvoston pääsihteeri ratkaisee arvalla heti heidän valintansa jälkeen ne tuomarit, joiden toimikausi päättyy ensimmäisen kolmen vuoden kuluttua.
3. Taatakseen, että siinä määrin kuin mahdollista joka toisen tuomarin toimikausi vaihtuu joka kolmas vuosi, parlamentaarinen yleiskokous voi päättää ennen seuraaviin vaaleihin ryhtymistään, että yhden tai useamman valittavan tuomarin toimikausi on muu kuin kuusi vuotta, mutta ei enemmän kuin yhdeksän tai vähemmän kuin kolme vuotta.
4. Kun kysymys on useammasta kuin yhdestä toimikaudesta ja parlamentaarinen yleiskokous soveltaa edellistä kappaletta, Euroopan neuvoston pääsihteeri suorittaa toimikausien jakamisen arpomalla välittömästi vaalien jälkeen.
5. Tuomari, joka on valittu sellaisen tuomarin tilalle, jonka toimikausi ei ole vielä päättynyt, hoitaa edeltäjänsä tointa tämän toimikauden päättymiseen asti.
6. Tuomareiden toimikausi päättyy heidän täyttäessään 70 vuotta.
7. Tuomarit pysyvät toimessaan, kunnes heille on valittu seuraaja. He kuitenkin jatkavat jo käsittelemiensä asioiden hoitamista.

24 artikla.

Erottaminen.

Ketään tuomaria ei voida erottaa toimestaan, jolleivat muut tuomarit kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä päätä, ettei hän enää täytä vaadittuja edellytyksiä.

25 artikla.

Sihteeristö ja oikeudelliset sihteerit.

Tuomioistuimella on sihteeristö, jonka tehtävistä ja organisaatiosta määrätään tuomioistuimen työjärjestyksessä. Tuomioistuinta avustavat oikeudelliset sihteerit.

26 artikla.

Täysistunto.

Täysistunto
a) valitsee itselleen presidentin ja yhden tai kaksi varapresidenttiä kolmen vuoden määräajaksi; heidät voidaan valita uudelleen;
b) asettaa jaostot määräajaksi;
c) valitsee tuomioistuimen jaostojen presidentit; heidät voidaan valita uudelleen;
d) hyväksyy tuomioistuimen työjärjestyksen ja
e) valitsee pääsihteerin ja yhden tai useamman apulaispääsihteerin.

27 artikla.

Komiteat, jaostot ja suuri jaosto.

1. Tutkiakseen käsiteltäväkseen saatettuja asioita tuomioistuin kokoontuu kolmesta tuomarista koostuvissa komiteoissa, seitsemästä tuomarista koostuvissa jaostoissa ja seitsemästätoista tuomarista koostuvassa suuressa jaostossa. Tuomioistuimen jaostot asettavat komiteat määräajaksi.
2. Jaostoon ja suureen jaostoon kuuluu viran puolesta tuomari, joka on valittu osapuolena olevan sopimusvaltion suhteen, tai jos tällaista tuomaria ei ole tai jos hän ei voi olla mukana, tämän sopimusvaltion nimeämä henkilö, joka toimii tuomarin ominaisuudessa.
3. Suureen jaostoon kuuluvat myös tuomioistuimen presidentti, varapresidentit, jaostojen presidentit ja tuomioistuimen työjärjestyksen mukaisesti valitut muut tuomarit. Kun asia on 43 artiklan nojalla siirretty suureen jaostoon, eivät tuomion antaneen jaoston tuomarit, sen presidenttiä ja asianosaisen sopimusvaltion suhteen mukana ollutta tuomaria lukuunottamatta, saa osallistua asian käsittelyyn suuressa jaostossa.

28 artikla.

Komiteoiden päätökset valitusten jättämisestä tutkittavaksi ottamatta.

Komitea voi yksimielisen äänestystuloksen perusteella päättää, ettei 34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta otetta tutkittavaksi tai että se poistetaan asialistalta, mikäli tällainen päätös voidaan tehdä asiaa enempää tutkimatta. Päätös on lopullinen.

29 artikla.

Jaostojen päätökset tutkittavaksi ottamisesta ja asiasisällöstä.

1. Jos päätöstä ei tehdä 28 artiklan perusteella, jaosto päättää 34 artiklan nojalla tehtyjen yksilövalitusten tutkittavaksi ottamisesta ja asiasisällöstä.
2. Jaosto päättää 33 artiklan nojalla tehtyjen valtiovalitusten tutkittavaksi ottamisesta ja asiasisällöstä.
3. Tutkittavaksi ottamista koskeva päätös tehdään erillisenä, jollei tuomioistuin poikkeuksellisissa tapauksissa toisin päätä.

30 artikla.

Luopuminen toimivallasta suuren jaoston hyväksi.

Jos jaostossa käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen tulkintaan vaikuttava tärkeä kysymys tai jos jaostossa esillä olevan kysymyksen ratkaisu voi johtaa ristiriitaan tuomioistuimen aikaisemmin antaman tuomion kanssa, jaosto voi milloin hyvänsä ennen tuomionsa antamista luopua toimivallastaan suuren jaoston hyväksi, mikäli yksikään jutun osapuolista ei sitä vastusta.

31 artikla.

Suuren jaoston toimivaltuudet.

Suuri jaosto
1. päättää 33 tai 34 artiklan nojalla tehdyistä valituksista, kun jaosto on luopunut toimivallastaan 30 artiklan nojalla tai asia on siirretty sen käsiteltäväksi 43 artiklan nojalla, ja
2. käsittelee 47 artiklan nojalla tehdyt neuvoa-antavaa lausuntoa koskevat pyynnöt.

32 artikla.

Tuomioistuimen toimivalta.

1. Tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat kaikki yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen tulkintaa ja soveltamista koskevat asiat, jotka 33, 34 ja 47 artiklan nojalla on saatettu sen käsiteltäväksi.
2. Jos tuomioistuimen toimivallasta syntyy kiistaa, tuomioistuin ratkaisee asian.

33 artikla.

Valtiovalitukset.

Korkea sopimuspuoli voi ilmoittaa tuomioistuimelle, että sen mielestä jokin toinen korkea sopimuspuoli on rikkonut yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen määräyksiä.

34 artikla.

Yksilövalitukset.

Tuomioistuin voi ottaa vastaan valituksia, joissa yksityishenkilö, kansalaisjärjestö tai ryhmä väittää jonkin korkeista sopimuspuolista loukanneen heidän yleissopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa tunnustettuja oikeuksiaan. Korkeat sopimuspuolet eivät saa millään tavoin estää tämän oikeuden tehokasta käyttöä.

35 artikla.

Tutkittavaksi ottamisen edellytykset.

1. Tuomioistuin voi ottaa asian käsiteltäväkseen vasta kun siinä on turvauduttu kaikkiin kansallisiin oikeussuojakeinoihin yleisesti tunnustettujen kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti ja kuuden kuukauden kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopäivästä.
2. Tuomioistuin ei käsittele 34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, joka
a) on nimetön tai
b) on asiasisällöltään olennaisesti sama kuin tuomioistuimen jo tutkima asia tai joka on jo tehty muulle kansainväliselle tutkinta- tai selvittelyelimelle eikä sisällä asiaanvaikuttavaa uutta tietoa.
3. Tuomioistuin ei ota tutkittavakseen 34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, johon se ei katso yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen määräysten soveltuvan tai jonka se katsoo olevan ilmeisen perusteeton tai merkitsevän valitusoikeuden väärinkäyttöä.
4. Tuomioistuin hylkää valituksen, jonka se ei katso täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tämän artiklan perusteella. Se voi menetellä näin missä hyvänsä käsittelyn vaiheessa.

36 artikla.

Sivuväliintulo.

1. Kaikissa jaostoissa tai suuressa jaostossa käsiteltävissä asioissa korkealla sopimuspuolella, jonka kansalainen on valittajana, on oikeus esittää kirjallisia huomioita ja osallistua suulliseen käsittelyyn.
2. Tuomioistuimen presidentti voi oikeuden asianmukaisen menettelyn sitä edellyttäessä pyytää korkeaa sopimuspuolta, joka ei ole osapuolena asiassa, tai henkilöä, jota asia koskee mutta joka ei ole valittaja, esittämään kirjallisia huomioita tai osallistumaan suulliseen käsittelyyn.

37 artikla.

Valituksen poistaminen asialistalta.

1. Tuomioistuin voi käsittelyn missä hyvänsä vaiheessa päättää poistaa valituksen asialistaltaan, mikäli tilanteen perusteella on pääteltävissä, että:
a) valituksen tekijä ei aio viedä valitustaan pidemmälle tai
b) asia on ratkaistu tai
c) jostain muusta tuomioistuimen toteamasta syystä ei ole perusteltua jatkaa valituksen tutkimista.
Tuomioistuin kuitenkin jatkaa valituksen tutkimista, jos yleissopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittaminen sitä vaatii.
2. Tuomioistuin voi päättää valituksen ottamisesta takaisin asialistalleen, jos sen mielestä tilanne niin vaatii.

38 artikla.

Asian tutkiminen ja sovintomenettely.

1. Jos tuomioistuin ottaa valituksen tutkittavakseen, se
a) tutkii asiaa osapuolten edustajien kanssa ja tarvittaessa tekee selvityksen, jonka tehokkaaksi toteuttamiseksi asianosaiset valtiot antavat kaiken tarpeellisen avun;
b) asettuu osapuolten käytettäväksi saadakseen asiassa aikaan sovintoratkaisun, jonka lähtökohtana on yleissopimuksessa ja sen pöytäkirjoissa tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
2. Edellä olevan 1 kappaleen b kohdan nojalla tapahtuva käsittely on luottamuksellista.

39 artikla.

Sovintoratkaisu.

Jos asiassa päästään sovintoratkaisuun, tuomioistuin poistaa asian listaltaan päätöksellä, jossa on lyhyesti ilmaistu tosiseikat ja hyväksytty ratkaisu.

40 artikla.

Julkinen käsittely ja asiakirjajulkisuus.

1. Suulliset käsittelyt ovat julkisia, jollei tuomioistuin poikkeuksellisesti toisin päätä.
2. Pääsihteerille toimitetut asiakirjat ovat julkisia, jollei tuomioistuimen presidentti toisin päätä.

41 artikla.

Kohtuullinen hyvitys.

Jos tuomioistuin katsoo yleissopimusta tai sen pöytäkirjoja loukatun ja jos asianosaisen korkean sopimuspuolen kansallinen lainsäädäntö sallii vain osittaisen korvauksen, tuomioistuimen on tarvittaessa myönnettävä loukatulle osapuolelle kohtuullinen hyvitys.

42 artikla.

Jaostojen tuomiot.

Jaostojen tuomiot tulevat lopullisiksi 44 artiklan 2 kappaleen määräysten mukaisesti.

43 artikla.

Siirtäminen suurelle jaostolle.

1. Kolmen kuukauden kuluessa jaoston tuomiosta asianosainen voi poikkeuksellisissa tapauksissa pyytää asian siirtämistä suurelle jaostolle.
2. Viidestä tuomarista koostuva suuren jaoston lautakunta hyväksyy pyynnön, jos asiaan liittyy yleissopimuksen tai sen lisäpöytäkirjojen tulkintaan tai soveltamiseen vaikuttava taikka yleiseltä merkitykseltään tärkeä kysymys.
3. Jos lautakunta hyväksyy pyynnön, suuri jaosto ratkaisee asian tuomiolla.

44 artikla.

Lopulliset tuomiot.

1. Suuren jaoston tuomio on lopullinen.
2. Jaoston tuomio tulee lopulliseksi
a) kun osapuolet ilmoittavat, etteivät ne tule pyytämään asian siirtämistä suurelle jaostolle tai
b) kolmen kuukauden kuluttua tuomiosta, jos asian siirtämistä suurelle jaostolle ei ole pyydetty, tai
c) kun suuren jaoston lautakunta 43 artiklan nojalla hylkää siirtopyynnön.
3. Lopullinen tuomio julkaistaan.

45 artikla.

Tuomioiden ja päätösten perustelut.

1. Tuomiot samoin kuin päätökset ottaa valitukset tutkittavaksi tai jättää ne tutkittavaksi ottamatta on perusteltava.
2. Jos tuomio ei kokonaisuudessaan tai joiltakin osin edusta tuomareiden yksimielistä mielipidettä, kenellä tahansa heistä on oikeus liittää siihen erillinen mielipiteensä.

46 artikla.

Tuomioiden sitovuus ja täytäntöönpano.

1. Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan tuomioistuimen lopullista tuomiota jutuissa, joiden osapuolena ne ovat.
2. Tuomioistuimen lopullinen tuomio toimitetaan ministerikomitealle, joka valvoo sen täytäntöönpanoa.

47 artikla.

Neuvoa-antavat lausunnot.

1. Tuomioistuin voi ministerikomitean pyynnöstä antaa neuvoa-antavia lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä, jotka koskevat yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen tulkintaa.
2. Nämä lausunnot eivät saa käsitellä kysymyksiä, jotka koskevat yleissopimuksen I osassa ja sen pöytäkirjoissa määriteltyjen oikeuksien ja vapauksien sisältöä tai laajuutta, tai muita kysymyksiä, joita tuomioistuin tai ministerikomitea saattavat joutua harkitsemaan yleissopimuksen nojalla vireille pannun oikeudenkäyntimenettelyn seurauksena.
3. Ministerikomitean päätökset, jotka koskevat tuomioistuimen neuvoa-antavan lausunnon pyytämistä, on tehtävä komitean toimivaltaisten jäsenten ääntenenemmistöllä.

48 artikla.

Tuomioistuimen neuvoa-antava toimivalta.

Tuomioistuin päättää, kuuluuko ministerikomitean neuvoa-antavaa lausuntoa koskeva pyyntö sen 47 artiklassa määriteltyyn toimivaltaan.

49 artikla.

Neuvoa-antavien lausuntojen perustelut.

1.Tuomioistuimen neuvoa-antavat lausunnot on perusteltava.
2. Jos neuvoa-antava lausunto ei kokonaisuudessaan tai joiltakin osin edusta tuomareiden yksimielistä mielipidettä, kenellä tahansa heistä on oikeus liittää siihen erillinen mielipiteensä.
3. Tuomioistuimen neuvoa-antavat lausunnot toimitetaan ministerikomitealle.

50 artikla.

Tuomioistuimen kustannukset.

Euroopan neuvosto vastaa tuomioistuimen kuluista.

51 artikla.

Tuomareiden erioikeudet ja vapaudet.

Tuomarit ovat tehtäviään suorittaessaan oikeutettuja Euroopan neuvoston perussäännön 40 artiklan ja sen nojalla tehtyjen sopimusten mukaisiin erioikeuksiin ja vapauksiin.
Johdanto - Osa I (Oikeudet ja vapaudet) - Osa II (EIT)- Osa III

III OSA. Sekalaisia määräyksiä

52 artikla.

Pääsihteerin tiedustelut.

Korkean sopimuspuolen on Euroopan neuvoston pääsihteerin pyynnöstä annettava selvitys siitä, kuinka sen lainsäädäntö takaa tämän yleissopimuksen määräysten tehokkaan täytäntöönpanon.

53 artikla.

Olemassaolevien ihmisoikeuksien suojaaminen.

Minkään tässä yleissopimuksessa ei pidä katsoa rajoittavan tai loukkaavan korkean sopimuspuolen lainsäädännössä turvattuja tai jossain sen allekirjoittamassa sopimuksessa tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

54 artikla.

Ministerikomitean toimivalta.

Mikään tässä yleissopimuksessa ei rajoita Euroopan neuvoston perussäännön takaamaa ministerikomitean toimivaltaa.

55 artikla.

Muiden riitojenratkaisumenettelyjen poissulkeminen.

Korkeat sopimuspuolet ovat sitoutuneet olemaan vetoamatta, paitsi erityisestä sopimuksesta, välillään voimassa oleviin sopimuksiin, yleissopimuksiin tai julistuksiin saattaakseen muille kuin tässä yleissopimuksessa tarkoitetuille sovitteluelimille ratkaistavaksi ilmoitusteitse tämän yleissopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvän kiistan.

56 artikla.

Alueellinen soveltaminen.

1. Ratifioidessaan tämän yleissopimuksen tai milloin hyvänsä sen jälkeen sopimusvaltio voi ilmoittaa kirjallisesti Euroopan neuvoston pääsihteerille, että tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tämän artiklan 4 kappaleen mukaisesti kaikki tai jotkin niistä alueista, joiden kansainvälisistä suhteista kyseinen sopimusvaltio vastaa.
2. Yleissopimusta sovelletaan ilmoituksessa nimettyyn alueeseen tai alueisiin kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun Euroopan neuvoston pääsihteeri on saanut ilmoituksen.
3. Sovellettaessa tämän yleissopimuksen määräyksiä kyseisillä alueilla on kuitenkin otettava huomioon paikalliset tarpeet.
4. Valtio, joka on antanut tämän artiklan 1 kappaleen mukaisen selityksen, voi milloin tahansa myöhemmin ilmoittaa yhden tai useamman sellaisen alueen puolesta, jota selitys koskee, että se tunnustaa tuomioistuimen toimivallan ottaa vastaan valituksia yksilöiltä, kansalaisjärjestöiltä tai ryhmiltä yleissopimuksen 34 artiklan mukaisesti.

57 artikla.

Varaumat.

1. Valtiot voivat allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimiskirjansa tehdä varauman yleissopimuksen jonkin tietyn määräyksen suhteen sikäli kuin jokin sen alueella voimassa oleva laki ei vastaa tätä määräystä. Tämän artiklan nojalla ei hyväksytä yleisluontoisia varaumia.
2. Tämän artiklan nojalla tehtyyn varaumaan on liitettävä lyhyt selvitys kyseisestä laista.

58 artikla.

Irtisanominen.

1. Korkea sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen vasta kun sen sopimuspuoleksi tulosta on kulunut viisi vuotta ja kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisesta ilmoitetaan Euroopan neuvoston pääsihteerille, joka tiedottaa asiasta muille korkeille sopimuspuolille.
2. Irtisanominen ei vapauta kyseistä korkeata sopimuspuolta sille tämän yleissopimuksen nojalla kuuluvista velvoitteista minkään sellaisen teon suhteen, joka voisi olla tällaisten velvoitteiden rikkomus ja jonka sopimuspuoli on tehnyt ennen irtisanomisen voimaantuloa.
3. Korkea sopimuspuoli, jonka jäsenyys Euroopan neuvostossa päättyy, ei enää ole tämän yleissopimuksen osapuoli samojen ehtojen mukaisesti.
4. Yleissopimus voidaan irtisanoa edellä olevien kappaleiden mukaisesti kaikkien niiden alueiden osalta, jotka sen on ilmoitettu käsittävän 56 artiklan ehtojen mukaisesti.

59 artikla.

Allekirjoittaminen ja ratifiointi.

1. Tämä yleissopimus on avoinna Euroopan neuvoston jäsenten allekirjoittamista varten ja se on ratifioitava. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
2. Tämä yleissopimus tulee voimaan, kun kymmenen ratifioimiskirjaa on talletettu.
3. Niiden allekirjoittaneiden osalta, jotka ratifioivat tämän yleissopimuksen myöhemmin, se tulee voimaan päivänä, jona allekirjoittajavaltio tallettaa ratifioimiskirjansa.
4. Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille yleissopimuksen voimaantulosta, sen ratifioineiden korkeiden sopimuspuolten nimet sekä myöhemmistä ratifioimiskirjojen talletuksista.
Tehty Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka jää Euroopan neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa allekirjoittaneille sopimusvaltioille yleissopimuksen viralliset jäljennökset.

Ensimmäinen lisäpöytäkirja

Allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Euroopan neuvoston jäseniä,

ovat päättäneet ryhtyä toimiin muiden kuin Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ''yleissopimus'') I osaan jo kuuluvien tiettyjen oikeuksien ja vapauksien yhteiseksi voimaansaattamiseksi

ja ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla.

Jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.

Edellä olevat määräykset eivät kuitenkaan saa millään tavoin heikentää valtioiden oikeutta saattaa voimaan lakeja, jotka ne katsovat välttämättömiksi omaisuuden käytön valvomiseksi yleisen edun nimissä tai taatakseen verojen tai muiden maksujen tai sakkojen maksamisen.

2 artikla.

Keneltäkään ei saa kieltää oikeutta koulutukseen. Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus.

3 artikla.

Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat järjestämään kohtuullisin väliajoin vapaat ja salaiset vaalit olosuhteissa, jotka takaavat kansalaisten vapaan mielipiteenilmaisun lainsäädäntöelintä valittaessa.

4 artikla.

Korkea sopimuspuoli voi allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän lisäpöytäkirjan tai milloin hyvänsä sen jälkeen antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille selityksen, josta käy ilmi, missä määrin sopimuspuoli takaa sen, että tämän lisäpöytäkirjan määräyksiä sovelletaan niillä selityksessä nimetyillä alueilla, joiden kansainvälisistä suhteista se vastaa.

Korkea sopimuspuoli, joka on antanut edellisen kappaleen mukaisen selityksen, voi aika ajoin antaa lisäselityksen, jolla se muuttaa aiemman selityksen ehtoja tai lopettaa tämän lisäpöytäkirjan määräysten soveltamisen jonkin alueen osalta.

Tämän artiklan mukaisesti tehty selitys katsotaan tehdyksi yleissopimuksen 63 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

5 artikla.

Korkeiden sopimuspuolten kesken tämän lisäpöytäkirjan 1, 2, 3 ja 4 artiklan määräyksiä on pidettävä yleissopimuksen lisäartikloina, ja kaikki yleissopimuksen määräykset ovat voimassa sen mukaisesti.

6 artikla.

Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoitusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajia, ja se on ratifioitava yleissopimusta ratifioitaessa tai sen jälkeen. Se tulee voimaan, kun kymmenen ratifioimiskirjaa on talletettu. Lisäpöytäkirjan myöhemmin ratifioivien allekirjoittajavaltioiden osalta se tulee voimaan ratifioimiskirjan talletuspäivänä.

Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan, joka ilmoittaa kaikille jäsenille lisäpöytäkirjan ratifioineiden valtioiden nimet.

Tehty Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1952 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin allekirjoittajahallitukselle.

Toinen lisäpöytäkirja

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen neuvoa-antavien lausuntojen antamista koskevasta toimivallasta

Allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsenvaltiot,

ottavat huomioon Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ''yleissopimus'') määräykset, etenkin sen 19 artiklan, jolla perustettiin muiden muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (jäljempänä ''tuomioistuin''),

katsovat, että on tarkoituksenmukaista antaa tuomioistuimelle toimivalta neuvoa-antavien lausuntojen antamiseen tietyin edellytyksin,

ja ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla.

1. Tuomioistuin voi ministerikomitean pyynnöstä antaa neuvoa-antavia lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä, jotka koskevat yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen tulkintaa.

2. Lausunnot eivät saa käsitellä kysymyksiä, jotka koskevat yleissopimuksen I osassa ja lisäpöytäkirjoissa määriteltyjen oikeuksien ja vapauksien sisältöä tai laajuutta, tai muita kysymyksiä, joita toimikunta, tuomioistuin tai ministerikomitea saattavat joutua harkitsemaan yleissopimuksen mukaisesti vireille pannun oikeudenkäyntimenettelyn seurauksena.

3. Ministerikomitean päätökset, jotka koskevat tuomioistuimen neuvoa-antavan lausunnon pyytämistä, on tehtävä komitean toimivaltaisten jäsenten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

2 artikla.

Tuomioistuin päättää, kuuluuko ministerikomitean neuvoa-antavaa lausuntoa koskeva pyyntö sen neuvoa-antavaan toimivaltaan sen mukaan kuin se on määritelty tämän lisäpöytäkirjan 1 artiklassa.

3 artikla.

1. Tuomioistuin käsittelee lausuntopyynnöt täysistunnossa.

2. Tuomioistuimen on perusteltava neuvoa-antavat lausuntonsa.

3. Jos neuvoa-antava lausunto kokonaisuudessaan tai osittain ei edusta tuomareiden yksimielistä mielipidettä, tuomareilla on oikeus esittää erillinen mielipiteensä.

4. Tuomioistuimen neuvoa-antavat lausunnot toimitetaan ministerikomitealle.

4 artikla.

Yleissopimuksen 55 artiklan mukaiseen tuomioistuimen toimivaltaan sisältyy oikeus laatia sellaisia sääntöjä ja päättää sellaisesta menettelystä, jotka tuomioistuin katsoo välttämättömiksi tämän lisäpöytäkirjan soveltamiseksi.

5 artikla.

1. Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoitusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen. Ne voivat tulla lisäpöytäkirjan osapuoliksi

a) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumitta;

b) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin, mitä seuraa ratifiointi tai hyväksyminen.

Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

2. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan heti kun kaikki yleissopimuksen sopimusvaltiot ovat tulleet lisäpöytäkirjan osapuoliksi tämän artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesti.

3. Tämän lisäpöytäkirjan voimaantulopäivästä lähtien 1-4 artiklaa on pidettävä yleissopimuksen erottamattomana osana.

4. Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa neuvoston jäsenvaltioille:

a) ratifioimis- tai hyväksymisvaraumitta tehdyistä allekirjoituksista;

b) ratifioimis- ja hyväksymisvaraumin tehdyistä allekirjoituksista;

c) ratifioimis- ja hyväksymiskirjojen talletuksista;

d) tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesta tämän lisäpöytäkirjan voimaantulopäivästä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän lisäpöytäkirjan.

Tehty Strasbourgissa 6 päivänä toukokuuta 1963 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin allekirjoittajavaltiolle.

Neljäs lisäpöytäkirja

muiden kuin yleissopimuksen ja sen ensimmäisen

lisäpöytäkirjan jo sisältämien oikeuksien ja

vapauksien turvaamisesta

Allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Euroopan neuvoston jäseniä,

ovat päättäneet ryhtyä toimiin muiden kuin Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ''yleissopimus'') I osaan ja Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1952 allekirjoitetun, yleissopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1-3 artiklaan kuuluvien tiettyjen oikeuksien ja vapauksien yhteiseksi voimaansaattamiseksi

ja ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla.

Keneltäkään ei saa riistää hänen vapauttaan vain sillä perusteella, että hän ei kykene täyttämään sopimukseen perustuvaa velvoitetta.

2 artikla.

1. Jokaisella, joka on laillisesti jonkin valtion alueella, on oikeus liikkumisvapauteen tällä alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa.

2. Jokainen on vapaa lähtemään mistä tahansa maasta, myös omastaan.

3. Näiden oikeuksien käytölle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat lain mukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden takia, yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi, rikosten ehkäisemiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi tai muiden yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.

4. Oikeuksia, jotka on määritelty 1 kappaleessa, voidaan erityisalueilla samoin rajoittaa lain nojalla ja demokraattisen yhteiskunnan yleisen edun nimissä.

3 artikla.

1. Ketään ei saa karkottaa yksilöön tai ryhmään kohdistuvalla toimenpiteellä sen valtion alueelta, jonka kansalainen hän on.

2. Keneltäkään ei saa evätä oikeutta tulla sen valtion alueelle, jonka kansalainen hän on.

4 artikla.

Ulkomaalaisten joukkokarkotus kielletään.

5 artikla.

1. Korkea sopimuspuoli voi tämän lisäpöytäkirjan allekirjoittamisen yhteydessä tai milloin hyvänsä sen jälkeen antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille selityksen, josta käy ilmi, missä määrin sopimuspuoli takaa, että tämän lisäpöytäkirjan määräykset koskevat niitä selityksessä nimettyjä alueita, joiden kansainvälisistä suhteista se vastaa.

2. Korkea sopimuspuoli, joka on antanut edellisen kappaleen mukaisen selityksen, voi aika ajoin antaa lisäselityksen, jolla se muuttaa aiemman selityksen ehtoja tai lopettaa tämän lisäpöytäkirjan määräysten soveltamisen jonkin alueen osalta.

3. Tämän artiklan mukaisesti tehty selitys katsotaan tehdyksi yleissopimuksen 63 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

4. Sellaista jonkin valtion aluetta, johon tätä lisäpöytäkirjaa sovelletaan kyseisen valtion ratifioitua tai hyväksyttyä sen, ja jokaista aluetta, johon tätä lisäpöytäkirjaa sovelletaan kyseisen valtion tämän artiklan mukaisesti antaman selityksen nojalla, käsitellään erillisinä alueina 2 ja 3 artiklan viittauksissa valtion alueeseen.

6 artikla.

1. Korkeiden sopimuspuolten kesken tämän lisäpöytäkirjan 1-5 artiklan määräyksiä on pidettävä yleissopimuksen lisäartikloina, ja kaikki yleissopimuksen määräykset ovat voimassa sen mukaisesti.

2. Yleissopimuksen 25 artiklan nojalla annetussa selityksessä tunnustettu oikeus yksilövalitukseen tai yleissopimuksen 46 artiklan nojalla annetussa selityksessä hyväksytty tuomioistuimen pakollinen tuomiovalta eivät kuitenkaan ole voimassa tämän lisäpöytäkirjan suhteen, ellei kyseinen korkea sopimuspuoli ole antanut selitystä, jossa se tunnustaa tällaisen oikeuden tai hyväksyy tällaisen tuomiovallan kaikkien tai joidenkin lisäpöytäkirjan 1-4 artiklan suhteen.

7 artikla.

1. Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoitusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajia, ja se on ratifioitava yleissopimusta ratifioitaessa tai sen jälkeen. Se tulee voimaan, kun viisi ratifioimiskirjaa on talletettu. Lisäpöytäkirjan myöhemmin ratifioivien allekirjoittajavaltioiden osalta se tulee voimaan ratifioimiskirjan talletuspäivänä.

2. Ratifioimiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan, joka ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille lisäpöytäkirjan ratifioineiden valtioiden nimet.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän lisäpöytäkirjan.

Tehty Strasbourgissa 16 päivänä syyskuuta 1963 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin allekirjoittajavaltiolle.

Kuudes lisäpöytäkirja

kuolemanrangaistuksen poistamisesta

Euroopan neuvoston jäsenvaltiot, jotka ovat allekirjoittaneet tämän, Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ''yleissopimus'') lisäpöytäkirjan,

ottavat huomioon, että useissa Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa tapahtunut kehitys ilmentää yleistä pyrkimystä kuolemanrangaistuksen poistamiseen,

ja ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla.

Kuolemanrangaistus on poistettava. Ketään ei saa tuomita tällaiseen rangaistukseen, eikä tällaista rangaistusta saa panna täytäntöön.

2 artikla.

Valtio voi lainsäädännössään määrätä kuolemanrangaistuksen sodan tai sen välittömän uhan aikana tehdyistä teoista. Tällaista rangaistusta käytetään ainoastaan laissa määrätyissä tilanteissa ja sen määräysten mukaisesti. Valtion tulee ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille asianmukaiset lainkohdat.

3 artikla.

Tämän lisäpöytäkirjan määräyksistä ei saa poiketa yleissopimuksen 15 artiklan nojalla.

4 artikla.

Tämän lisäpöytäkirjan määräyksiin nähden ei saa tehdä varaumia yleissopimuksen 64 artiklan nojalla.

5 artikla.

1. Kukin valtio voi allekirjoittaessaan tämän lisäpöytäkirjan tai tallettaessaan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa täsmentää, mitä sen aluetta tai alueita lisäpöytäkirja koskee.

2. Kukin valtio voi milloin hyvänsä myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoittamallaan selityksellä saattaa tämän lisäpöytäkirjan koskemaan myös jotain muuta selityksessä määriteltyä aluetta. Lisäpöytäkirja tulee voimaan kyseisen alueen osalta ensimmäisenä päivänä kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on ottanut selityksen vastaan.

3. Kahden edellä olevan kappaleen mukaisesti tehty selitys voidaan peruuttaa selityksessä määritellyn alueen osalta pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä kuukauden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituksen vastaan.

6 artikla.

Sopimusvaltioiden kesken tämän lisäpöytäkirjan 1-5 artiklan määräyksiä on pidettävä yleissopimuksen lisäartikloina, ja kaikki yleissopimuksen määräykset ovat voimassa sen mukaisesti.

7 artikla.

Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, jotka ovat yleissopimuksen allekirjoittajia, ja se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Euroopan neuvoston jäsenvaltio ei voi ratifioida tai hyväksyä tätä lisäpöytäkirjaa, jollei se ole samalla tai aiemmin ratifioinut yleissopimusta. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

8 artikla.

1. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen päivän jälkeen, kun viisi Euroopan neuvoston jäsenvaltiota on ilmoittanut suostuvansa siihen, että lisäpöytäkirja sitoo niitä 7 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ilmaisevat suostumuksensa myöhemmin, lisäpöytäkirja tulee voimaan sen kuukauden ensimmäisenä päivänä, joka seuraa ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivää.

9 artikla.

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa neuvoston kaikille jäsenvaltioille:

a) allekirjoituksista;

b) ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen talletuksista;

c) tämän lisäpöytäkirjan 5 ja 8 artiklan mukaisesta voimaantulopäivästä;

d) muista tähän lisäpöytäkirjaan liittyvistä toimista, ilmoituksista tai tiedotuksista.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän lisäpöytäkirjan.

Tehty Strasbourgissa 28 päivänä huhtikuuta 1983 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle.

Seitsemäs lisäpöytäkirja

Allekirjoittaneet Euroopan neuvoston jäsenvaltiot,

ovat päättäneet ryhtyä jatkotoimiin tiettyjen oikeuksien ja vapauksien yhteisen voimaansaattamisen varmistamiseksi Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ''yleissopimus'') nojalla

ja ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla.

1. Jonkin valtion alueella laillisesti oleskelevaa ulkomaalaista ei saa karkottaa sieltä paitsi laillisen päätöksen nojalla, ja hänellä on oltava mahdollisuus:

a) esittää karkotuksensa vastaisia syitä,

b) saada asiansa tutkituksi uudelleen ja

c) tulla näissä tarkoituksissa edustetuksi asianomaisen viranomaisen tai tämän määräämän yhden tai useamman henkilön edessä.

2. Ulkomaalainen voidaan karkottaa ennen tämän artiklan 1 kappaleen a-, b- ja c-kohdan mukaisten oikeuksien käyttämistä, milloin karkottaminen on välttämätöntä yleisen järjestyksen takia tai kansallisen turvallisuuden perusteella.

2 artikla.

1. Jokaisella rikoksesta tuomitulla on oikeus saada syyllisyyskysymys tai tuomittu rangaistus tutkittavaksi ylemmässä tuomioistuimessa. Tämän oikeuden käytöstä sekä käytön perusteista säädetään laissa.

2. Tähän oikeuteen voidaan tehdä poikkeuksia lain määräämien vähäisten rikosten kohdalla tai tapauksissa, joissa ylin tuomioistuin on toiminut ensimmäisenä asteena tai vapauttavan tuomion saanut henkilö on muutoksenhakuasteessa todettu syylliseksi.

3 artikla.

Kun henkilö on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu rikoksesta ja päätös on sittemmin kumottu tai henkilö on armahdettu sillä perusteella, että uusi tai myöhemmin havaittu tosiseikka selvästi osoittaa tuomion vääräksi, on henkilöllä, joka on kärsinyt tällaisen tuomion mukaista rangaistusta, oikeus kyseisen valtion lainsäädännön tai käytännön mukaiseen vahingonkorvaukseen, ellei osoiteta, että aiemmin tuntematonta tosiseikkaa ei ole tuotu esiin ajoissa asianomaisesta itsestään kokonaan tai osittain johtuvasta syystä.

4 artikla.

1. Ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.

2. Edellisen kappaleen määräykset eivät estä ottamasta juttua uudelleen tutkittavaksi asianomaisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti, jos on näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista tai jos aiemmassa prosessissa on tapahtunut sellainen perustavaa laatua oleva virhe, joka voisi vaikuttaa lopputulokseen.

3. Tästä artiklasta ei saa poiketa yleissopimuksen 15 artiklan perusteella.

5 artikla.

Aviopuolisoilla on yhdenvertaiset yksityisoikeudelliset oikeudet ja velvollisuudet toisiinsa ja lapsiinsa nähden avioliittoa solmittaessa, sen aikana ja sen purkautuessa. Tämä artikla ei estä valtioita ryhtymästä toimiin, jotka ovat välttämättömiä lasten etujen nimissä.

6 artikla.

1. Valtio voi allekirjoittaessaan tämän lisäpöytäkirjan tai tallettaessaan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa täsmentää alueen tai alueet, joita lisäpöytäkirja koskee, ja ilmoittaa, missä määrin se takaa, että tämän lisäpöytäkirjan määräykset koskevat tätä aluetta tai näitä alueita.

2. Valtio voi milloin hyvänsä myöhemmin Euroopan neuvoston pääsihteerille osoittamallaan selityksellä saattaa tämän lisäpöytäkirjan koskemaan myös jotain muuta selityksessä määriteltyä aluetta. Lisäpöytäkirja tulee voimaan kyseisen alueen osalta kuukauden ensimmäisenä päivänä kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri on ottanut selityksen vastaan.

3. Kahden edellisen kappaleen mukaisesti tehty selitys voidaan peruuttaa tai muuttaa selityksessä määritellyn alueen osalta pääsihteerille osoitettavalla ilmoituksella. Peruutus tai muutos tulee voimaan kuukauden ensimmäisenä päivänä kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituksen vastaan.

4. Tämän artiklan mukaisesti tehty selitys katsotaan tehdyksi yleissopimuksen 63 artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

5. Sellaista jonkin valtion aluetta, johon tätä lisäpöytäkirjaa sovelletaan kyseisen valtion ratifioitua tai hyväksyttyä sen, ja jokaista aluetta, johon tätä lisäpöytäkirjaa sovelletaan kyseisen valtion tämän artiklan mukaisesti antaman selityksen nojalla, voidaan käsitellä erillisinä alueina 1 artiklan viittauksessa valtion alueeseen.

7 artikla.

1. Sopimusvaltioiden kesken tämän lisäpöytäkirjan 1-6 artiklan määräyksiä on pidettävä yleissopimuksen lisäartikloina, ja kaikki yleissopimuksen määräykset ovat voimassa sen mukaisesti.

2. Yleissopimuksen 25 artiklan nojalla annetussa selityksessä tunnustettu oikeus yksilövalitukseen tai yleissopimuksen 46 artiklan nojalla annetussa selityksessä hyväksytty tuomioistuimen pakollinen tuomiovalta eivät kuitenkaan ole voimassa tämän lisäpöytäkirjan suhteen, ellei kyseinen valtio ole antanut selitystä, jossa se tunnustaa tällaisen oikeuden tai hyväksyy tällaisen tuomiovallan tämän lisäpöytäkirjan 1-5 artiklan suhteen.

8 artikla.

Tämä lisäpöytäkirja on avoinna allekirjoitusta varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Euroopan neuvoston jäsenvaltio ei voi ratifioida tai hyväksyä tätä lisäpöytäkirjaa ratifioimatta ensin tai samalla yleissopimusta. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

9 artikla.

1. Tämä lisäpöytäkirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kaksi kuukautta päivästä, jona seitsemän Euroopan neuvoston jäsenmaata on ilmoittanut suostuvansa siihen, että lisäpöytäkirja sitoo niitä 8 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ilmaisevat suostumuksensa myöhemmin, lisäpöytäkirja tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kaksi kuukautta ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivästä.

10 artikla.

Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa neuvoston kaikille jäsenvaltioille:

a) allekirjoituksista;

b) ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen talletuksista;

c) tämän lisäpöytäkirjan 6 ja 9 artiklan mukaisesta voimaantulopäivästä;

d) muista tähän lisäpöytäkirjaan liittyvistä toimista, ilmoituksista tai selityksistä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän lisäpöytäkirjan.

Tehty Strasbourgissa 22 päivänä marraskuuta 1984 yhtenä englannin ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle.
Johdanto - Osa I (Oikeudet ja vapaudet) - Osa II (EIT)- Osa III








---------------------------------------------------------------------------------------


http://ihmisoikeudet-1.blogspot.com



------------------------------------------------------------------------------------------

---------------------